Herne Kelvedon's Wonder onnistuu ruukussa ja C. pubescens 'Locato':n keinopölytyksestä / Pea Kelvedon's Wonder succeeded in the pot and of artificial pollination of C. pubescens 'Locato'

Heippa! Tänään oli taas aika hieman tukea ja laitella kasveja ja ensimmäisenä hoisin ruukuissa kasvavia herneitäni. Laitellessani herneitä huomasin että nyt on alkaneet herneet parvekkeellani siirtyä satomoodiin. Hernelajike, jota kasvatan, on tarhaherne ja sillä on valkea kaunis, herneelle tyypillinen, kukinto(kts. kuva 1).. 

Kuva 1: Herne/pea 'Kelvedon's Wonder'

 Silpoydinherne 'Kelvedon's Wonder' aloitti ensimmäisen palkonsa tekemisen, joten kehtaan väittää onnistuneeni hernelajikkeen kasvattamisessa ruukussa kohtuudella ajatellen tarkoitusperää (kts. kuva 2).  Jos se oli ensimmäinen, niin viherpeukalo vaistoni sanoo että seuraa muutkin herneet kohta perässä. Sama pätee yleensä chileihin: jos yksi aloittaa kukinnan tai sadottamisen, niin sitten lähtee muutkin perässä. Kasvit aistivat kasvun ja kommunikoivat kemiallisesti toistensa kanssa.

Kuva 2: Kelvedon's wonder pod

 Koska minulle jäi jotenkin huono omatunto kirjoitelmastani, jossa kirjoitin keinopölyttämisestä mutta näytin ainostaan Orianalle kuvaa, enkä chileistä, niin päätin laittaa tähän loppuun vielä kaksi muuta kuvaa. Ensimmäisessä kuvassa (kts. kuva 3) on siitepölyä jo sormeni täynnä, sillä olen käynyt C. pubescens 'Locato' chilini kukinnot halki sormellani vieden siitepölyn luotteihin.

Kuva 3: Locaton siitepöly / Pollen of Locato

 Toisessa kuvasa (kts. kuva 4)  on itse kasvi nuppuineen ja kukkineen. Rocatolla on iso vesisäiliö, mutta vain noin 5 l ruukku. Isokokoiset chilit vaativat ruukkutilaa, mutta tärkeintä niille on oikea määrä aurinkoa, vettä ja ravinteita. Uskon tämän ruukun riittävän tarpeisiini aivan hyvin.

Kuva 4: C. pubescens 'Locato'

Keinopölyttämisestä. / Of artificial pollination

Heippa! Tänään kirjoitan eräästä aiheesta, joka on useimmille harrastelijoille vieras ja useimmille asialla rehenteleville jotenkin rakettitiedettä, vaikka siitä on kasvin pölyttäminen kaukana. Käsittelen tänään aihetta ja erityisesti hieman haastavammasta päästä, nimittäin Orianan keinopölytyksestä. Chileille keinopölytys toimii ihan samoin, mutta on myös olemassa kasveja joidenka kukinto ei ole ihan samanlainen, vaan pölytys töytyy järjestää muuten.

Oriana (Calemondian Citrina) on siis minisitrushedelmä, jota löytää varsin yleisesti myynnissä kasvitaloissa ja kukkakaupoissa. Se elää kotona ikkunalautakasvina monivuotiseksi ja oma tämän hetkinen Orianani on nyt kolmatta vuotta kotonani. Sillä on kauniit valkoiset kukinnot ja pölytys onnistuu yleensä jokaisen kukinnon kohdalla aikaan saaden noin golfpallon kokoisen hedelmän hitaan kasvun. Tänä keväänä Oriana kukki vain kolmella kukalla (kuva 1),

Kuva 1: Oriana kukkii (15.4.2018) /
 Oriana Flowers (15.04.2018)

 mutta sitä rohkeammin siirryin sen pölyttämiseen. Kun sen heteet ovat auenneet, niin puhdistettu sormenpää painetaan kevysti kukinnon keskelle (kuva 2) koskettamaan heteitä ja kevyesti pyöritellään sormea. Sama voidaan tehdä pumpulipuikoilla, siveltimellä tai vaikkapa järjestämällä sopiva ilmanpuhallin asialle.

Kuva 2: Oriana kukinto / Oriana flower

Orianan saa hyvin valoa Suomen kesässä ja sen hedelmien kasvu ja kypsyminen on hyvin hidasta, joten on oltava kärsivällinen. Aikaa vierähtää 2-4 kuukautta kunnes hedelmä on täysikasvuinen ja kypsä.  Kuvassa 3 näkyykin tilanne, jossa kasvaa ja kypsyy tämän hetkisiä raakileita. Jokainen kukinto hedelmöityi.

Kuva 3: Oriana raakile

Sama menetelmä toimii myöskin chileille ja useille muillekin kukkiville kasveille, mutta kuten mainitsin niin on olemassa myöskin hyvinkin eksoottisia kukintoja joidenka hedelmöityminen ei toimi aivan samoin.