Keinopölyttämisestä. / Of artificial pollination

Heippa! Tänään kirjoitan eräästä aiheesta, joka on useimmille harrastelijoille vieras ja useimmille asialla rehenteleville jotenkin rakettitiedettä, vaikka siitä on kasvin pölyttäminen kaukana. Käsittelen tänään aihetta ja erityisesti hieman haastavammasta päästä, nimittäin Orianan keinopölytyksestä. Chileille keinopölytys toimii ihan samoin, mutta on myös olemassa kasveja joidenka kukinto ei ole ihan samanlainen, vaan pölytys töytyy järjestää muuten.

Oriana (Calemondian Citrina) on siis minisitrushedelmä, jota löytää varsin yleisesti myynnissä kasvitaloissa ja kukkakaupoissa. Se elää kotona ikkunalautakasvina monivuotiseksi ja oma tämän hetkinen Orianani on nyt kolmatta vuotta kotonani. Sillä on kauniit valkoiset kukinnot ja pölytys onnistuu yleensä jokaisen kukinnon kohdalla aikaan saaden noin golfpallon kokoisen hedelmän hitaan kasvun. Tänä keväänä Oriana kukki vain kolmella kukalla (kuva 1),

Kuva 1: Oriana kukkii (15.4.2018) /
 Oriana Flowers (15.04.2018)

 mutta sitä rohkeammin siirryin sen pölyttämiseen. Kun sen heteet ovat auenneet, niin puhdistettu sormenpää painetaan kevysti kukinnon keskelle (kuva 2) koskettamaan heteitä ja kevyesti pyöritellään sormea. Sama voidaan tehdä pumpulipuikoilla, siveltimellä tai vaikkapa järjestämällä sopiva ilmanpuhallin asialle.

Kuva 2: Oriana kukinto / Oriana flower

Orianan saa hyvin valoa Suomen kesässä ja sen hedelmien kasvu ja kypsyminen on hyvin hidasta, joten on oltava kärsivällinen. Aikaa vierähtää 2-4 kuukautta kunnes hedelmä on täysikasvuinen ja kypsä.  Kuvassa 3 näkyykin tilanne, jossa kasvaa ja kypsyy tämän hetkisiä raakileita. Jokainen kukinto hedelmöityi.

Kuva 3: Oriana raakile

Sama menetelmä toimii myöskin chileille ja useille muillekin kukkiville kasveille, mutta kuten mainitsin niin on olemassa myöskin hyvinkin eksoottisia kukintoja joidenka hedelmöityminen ei toimi aivan samoin.

 

Härkäpapu 'Threefold White' / Horse bean 'Threefold White'

Heippa! Taasen hieman käytännön asiaa ja aiheena on tänään härkäpavun kasvatus ruukussa. Tämä saattaa kuulostaa hieman oudolta, mutta ei tämä nyt sen kummallisempaa ole kuin herneenkään kasvatus ruukussa ja näinhän on minulla silpoydinlajike 'Kelvedon's Wonder' (kuva 1).

Kuva 1: Herne / pea 'Kelvedon's Wonder'

Jotta papu tai herne menestyisi parhaiten ruukussa on, tietenkin, muutaman käytännön ehto toteuduttava: riittävä juuritila ja riittävästi valoa, muuten ovat herneet ja pavut melkoisen vaatimattomia kasvatteja mikäli vain pölyttäjiä riittää. Jos pölyttäjiä ei ole, niin sitten on turvauduttava keinopölytykseen eli esimerkiksi desinfioituun omaan sormenpäähän tai pumpulipuikkoon. Esimerkiksi Oriana (Calemondian Citrina) nautti sormenpäästäni, että jokainen kukka pölyttyi ja pieniä Sitruksia kasvaa hitaasti mutta varmasti sen oksilla ( nyt härskit ajatukset vähemmälle, hyvät lukijani! ).

Siis, Härkäpapu on, kuten tiedättekin, hyvinkin kookas, vaatii tuentaa ja sen syöminen edellyttää keittämällä kypsentämistä ensin. Lajike, jonka juuri multasin on 'Threefold White'. Jälleen, sopiva aika laittaa härkäpapu ruukkuun on, kun sillä on hyvä juuri ja esimerkiksi vähän vihertävää vartta jo olemassa ( Kuva 2).

Kuva 2: 'Threefold White' pavut ennen istusstamista
Beans before transplanting.

Multaaminen on parhaiten tehty, kun multa on ensiksi mullatessa kosteaan multaan. Herneet ja pavut nauttivat runsaasta vedestä, mutta varovaisuutta pitää olla että ei pilaannuta juuria. Altakasteluruukkua käyttäen ei juuria useimmiten onnistu pilaamaan raskaallakaan kastelulla saati sitten näin satokaudella.  Kaikkiaan kolme ruukullista istutin, joista kaksi oli umpiruukkuja ( kuva 3).

Kuva 3: Härkäpavut istutettu. / Horse beans transplanted.

Sitten vain huolehditaan riittävästä veden saannista sekä tarvittaessa ravinteista. Tavallinen multa on usein riittävän ravintorikas, että ei yhden satokauden aikana tarvitse juuri ravinteita lisätä mutta runsaasti sadottavat kasvit kyllä käyttävät paljon ravintoa maaperästä.

 

C. baccatum 'Aji Cito', tiedettä ja kouliinnuttamisesta / C. baccatum 'Aji Cito', science and about getting accustomed to sunlight

Heippa! Tämä päivitys syntyikin nopeasti ja varmaankin syntyy tämän jälkeen uusia tekstejä vastaavalla tavalla sillä tässä on paljon tapahtumia ja niitä elintärkeitä pähkäilyitä chili- ja hyötykasvien harrastajille jälleen.

Eilen pohdiskelin C. baccatum 'Aji Cito':n kohtaloa: sisätila vs. ulkotila ja päätin tänään että sadotan sen ulkona koska siellä riittää auringonvalo paremmalle satosuhteelle. Satosuhteella tarkoitan lukua:

Hr=100 x (Pa/Fa ), jossa

Fa = Kukintojen määrä (flower rate)

Pa = Hedelmien, podien määrä (pod rate)



Tässä käyttämäni luku Hr on oma kehittämäni ja johtamani suure ( en tiedä onko vastaavaa ) ja sitä voisi tarkastella, niin että kuinka suuri hyötysuhde seuraa esimerkiksi siitä että kuinka monesta kukinnosta kasvaa hedelmä kulloisissakin olosuhteissa. Sisätiloissa, vain auringonvalolla, huolimatta suuresta sadosta, on tuo suhde huono mutta hyvällä auringonvalolla viimevuonna esim. C. chinense 'Pili-Pili' tavoitti helposti 80-90% elikä 8-9 podia 10 kukasta ( Kuva 1) tuottoon.

 

´Kuva 1: C, chinense 'Pili-Pili'

Jos sitten kehittelisin edelleen pientä teoriaa yllä, niin olisi mielenkiintoista miettiä esimerkiksi jotakin standardisuhdetta sadon koolle ja hedelmän koolle, jonka tunnusluku saataisiin esimerkiksi ekvivalentista sadonmäärästä, tilavuudesta tai painosta johonkin tiettyyn mallipodiian nähtynä ja sitten otettaisiin niiden suhde:

Sr = 100x(Ps/Sd)

Sd = Standard size

Ps = podin koko

 

HO = 100x(Pa/Shd)

Shd = Standard harvest amount

Pa = Podien määrä



 

Edelliset indikaattorit antaisivat mielenkiintoista dataa sadon kehittymisestä, jos pidettäisin tarkkaa kirjoa olosuhteista kuten lämpötilasti, ilmankosteudesta ja auringontehosta esimerkiksi. Suomessa suhde Sr ei varmaankaan valtaosalle kuumimpien ja lämpimien ilmastonjen maiden tuloksiin ulkotiloissa pääse.

Takasiin C. baccatum 'Aji Cito':n. Siis, päätin saman tien että kasvi pääsee uuteen isoon ruukkuun (kuva 2).

Kuva 2: Aji Cito uudessa ruukussa / In a
new pot.

  Kasvin juurien on syytä olla hyvät, koska silloin se kasvaa ja sadottaa olennaisesti helpommin. Kuten näkyy (kuva 3) , on sen juuret paksut ja hyväkuntoiset.



Kuva 3: Juuret / Roots

Tuon tuostakin pääsee lukemaan kommentteja eri foorumeilla kasvien taimien ulosviemisestä ja keskustelemaan aiheesta, erityisesti chilien. Eräs merkittävä asia, joka unohtuu helposti on että sisällä kasvatettu kasvi ei ole tottunut ulkona paahtavan auringon valtavan tappavaan UV-säteilyyn, vaan kaipaa totuttamista. Strategioita on monia, joista mainitsen kaksi: 1) totuttaa aurinkoon varjoisassa paikassa ja 2) totuttaa aurinkoon käyttämällä suojaharsoa (kuva 4). 

 

Kuva 4: suojan alla / under protective cover 

 Itse käytän kumpaakin ja strategia 1. johtaa usein siltikin siihen, että chilin lehdet lerpattavat hetken aikaa - tämä ei yleensä ole vaarallista vaan normaalia, mutta pahimmassa tapauksessa johtaa kasvin kuolemaan. Strategia 2. taas johtaa siihen, että lehdet harvemmin lerpattavat, koska harso suodattaa UV sen verran että kasvi tottuu aurinkoon, kun esim. useamman päivän aikana altistaa sen suoralle valolle vain hetkittäin.

 

Kauden 2018 avajaisia / The season 2018 openings

Heippa! Siitä on hetki kun olen kirjoittanut blogia mutta kuten sanoinkin, niin odotan vähän pidempään. Tänä vuonna on asiat hieman laajemmin kuin viime vuonna. Minulla kasvaa chilien lisäksi myös erilaisia hyötykasveja enemmän ja tulee vielä muutamia lisää. Siis, kirjoitelmani käsittelee hyötykasveja niin kaupunki asunnon parvekkeella kuin ylipäätänsäkin esim. maalla, missä hieman myös harrastan moista toimintaa. Ensiksikin, osa näkymästä parvekkeellani on seuraavanlainen (Näkymä 1):

Näkymä 1 / View 1

 

Tässä asetelmassa (Näkymä 1) on hyötykasvit oikealla reunalla pääsääntöisesti valkoista seinää lähellä, jotta valon sironta ja sitoutuva lämpö voitaisiin hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. Vasemmalle ja ylhäälle oikealle jää valtaosa ulkona olevasti chileistä.   Kuvassa siis ei ole kaikki ulko- tai sisächileistäni.  Joitakin kasveja, joita kasvatan hyötykasveina ovat:

1. Avomaankurkku 'Rhensk Druv'

2. Tomaatti 'St. Pierre'

3. Herne (silpoydin)  'Kelvedons Wonder

4. Härkäpapu 'Threefold White'

5. Mansikka 'Rhügen'

6. Ananaskirsikka

7. Minttu

8. Tupakka, Kessu Amerfors (Nicotiana Rustica)

9. Oriana (Calemondian Citrina) eli minisitrus.

10. Pinaatti (Uuden Sealandin)

ja noista lajikkeina kaikki paitsi 9. ja 8. ovatkin näkyvillä kuvassa seinustalla, joista muutama on vielä pientä tainta ja osa itää. Kessusta, eli Amerfors:sta sellainen lisäys että se kaiketi on yksi näitä alkuperäisimpiä vuoden 1492 lajikkeita joita intiaanit tapasivat poltella. Itse en tupakoi, mutta sikarin nautin muutaman kerran vuodessa ja yksi fantasiani on ollut harjoitella käärimään myös omia tuhtia, kookkaita ja muhevia sikareita.

Chililajikkeita, joita on tällä hetkellä ja josta ulkosalla ovat (+)  lajikkeet:

1. C. annuum 'Catarina' (+)

2. C. annuum 'Barak' (+)

3. C. annuum 'Purira' (+)

4. C. annuum 'Serrano, Huasteco' (+)

5. C. annuum 'Short Yellow Tabasco' (+)

6. C. annuum 'Malawi Birds Eye' (+)

7. C. annuum 'Birds Eye Baby' (+)

8. C. annuum 'Hungarian Hot Wax' (+)

9. C. annuum 'Venezuelan Purple' (+)

10. C. baccatum 'Aji Amarillo' (+)

11. C. baccatum 'Criolla Sella' (+)

12. C. baccatum 'Dedo De Moca' (+)

13. C. baccatum 'Birgits Locoto' (+)

14. C. baccatum 'Aji Omnicolor' (+)

15. C. baccatum 'Aji Blondy'

16. C. baccatum 'Aji Cito'

17. C. baccatum 'Aji Benito'

18. C. baccatum 'Lemon Drop'

19. C. chacoënse '4932'  (+)

20. C. chinense 'Petenero'  (+)

21. C. chinense 'Charapita'  (+)

22. C. frutescens 'Cabai Burung Ungu'  (+)

23. C. pubescens 'Turbo Pube'  (+)

24. C. pubescens 'Locato' (+)

25. C. pubescens 'Orange Locoto' (+)

26. C. pubescens 'Peruvian Red'

ja lisää on tulossa, mutta niistä lajikkeista hieman myöhemmin lisää. Trademarkikseni on nousemassa ruukkukasvatus, mitä myös mielelläni harrastan hyötykasvien suhteen mutta olen harkinnut myöskin pienten hydro- ja bubbler kokeiluittten tekemistä tämän lisäksi. Uskon kuitenkin pitäiytyväni niin ruukku kuin perinteisessä pelto- ja kasvihuonekasvatuksessa. Sadon puolesta on kaiketi hyvä sanoa sananen tai kaksi. Ensinnäkin: C. baccatum 'Lemon Drop' on antanut ensimmäisen satonsa ja tällä hetkellä kypsyy minimissään 60 kpl podia mutta max 80 kpl, joten tänä vuonna uskon että viimevuotinen noin 80 podia jää pieneksi määräksi, sillä olemme vasta kesäkuun alussa. Satoa tulisi rutkasti enemmän, mutta valoa ei riitä sille oloissani, kuten kuvasta näette jossa on ainakin 11 podia näkyvillä ja on pieni osa pensaasta (kuva 3). C. baccatum 'Aji Benito' tuottaa viimein sellaisia podeja, joidenka koko on mieleeni (kuva 2.). Kasvihan on nyt toisella kaudellaan, viimevuosi oli ensimmäinen, mutta nykyään Benito on monsterikasvin kokoinen.

Kuva 2. C. baccatum 'Aji Benito'/ alkaa tuottaa sopivan kokoisia podeja
Photo 2. is beginning to produce proper size pods.

Kuva 3. C. baccatum 'Lemon Drop'/ eräs pieni oksa ja 11 podia
Photo 3. one little branch and 11 pods.

Seuraava podittaja lienee C. baccatum 'Aji Cito' josta juuri parhaimmillani pähkäilen, että sadotanko ulkona vaikko sisällä. Aji Cito on täynnä nuppuja kuten näkyy, mutta valitettavasti myös kirvoja on tänä vuonna enemmän. Ei hätiä mitiä, tänä vuonna käytän kyllä ajoissa kasvien suojelu ja tuholaisten torjunta-aineita, jotka sopivat luonnonmukaiseen puutarhurointiin.

Photo 4. C. baccatum 'Aji Cito' on nupuillaan / is making buttons

 

C. chinense 'Pili-Pili' sadonkorjuu / harvest

Tässä onkin kulunut aikaa viime tekstistä kiireiden takia, mutta olen toki ollut aktiivinen eri chiliryhmissä. Tapani mukaan kirjoitan useamman tapahtuman kerralla.

 

C. chinense 'Pili-Pili' #1 habaneron sadonkorjuu aika saapui viimein 30.09.2017 ja viimeisiä keräilen tänä viikonloppuna 14.10.2017. On mielenkiintoista huomata, että Pili-Pili on yksi niistä lajikkeista, joille ei pelkkä kesä riitä koko sadotukseen sillä pensaassa roikkuu lukemattomia raakileita myöskin. Pili-Pili on afrikkalainen habanero ja sen maku on todella raikas verrattuna yleisempiin habaneroihin mutta hyvin vähäarominen ja se on viiltävän polttava vaikka se rankataankin useimmiten 9/10 klassisella tulisuusasteikolla. Minusta se poltti kylläkin melkein kuin C. chinense 'Safi'. Maku oli myös jokseenkin lähelle tätä lajiketta, mutta ei ollut sama. Safi on vieläkin tulisempi afrikkalainen habanero (450 000 SHU mitattuja arvoja) ja todella kurkkua viiltävä kokemus. Pili-Pili:stä pidin niin paljon, että päätin että tämä habanero kasvaa seuraavanakin kesänä ulkosalla luonani. Toki kasvatan ja sadotan ympäri vuoden, mutta habanerot ovat usein hieman vaikeampia tapauksia ja vaativat kyllä koko kesän valon tehon mikäli ei halua laittaa todellä suuria tehoja lamppuihin. Koko vaihteli sadollani noin 3-5 cm väliltä, mikä on useimmiten sadon kokoa ilman kasvihuonekasvatusta ja tehokkaita valoja.

Kuva tyypillisestä Pili-Pili pensaan habanerosta
Pohto of typical habanero of Pili-Pili bush

Pili-Pili