tiistai 8. lokakuuta 2019

Bolivian Rainbow satoa / Harvest of Bolivian Rainbow

Eräs talvehtimaan ottamistani chileistä on C. annuum 'Bolivian Rainbow'. BR on ehkäpä yksi tunnetuimmista koristeellisista chileistä ja minulle se oli eräs ensimmäisistä chileistäni alunperin ja kasvatan säännöllisesti. Ikävöin lajiketta ja kasvatin sen tälle vuodelle uudelleen, ainoastaan C. annuum 'Venezuelan Purple' chili pääsee lähellekään samaa kauneutta annuumeista joita olen kasvattanut. BR:n kukinto on kauniin purppura ja muistuttaakin hieman pubescensien kukintoa ollen kuitenkin täysin violetti.

1. C. annuum 'Bolivian Rainbow'
BR kasvoi hyvin ja vaivatta tänä vuonna ja tuotti megamäärin chilinpodeja.

2. podeja / Pods
Itse kerään niitä toki kaiken värisinä, mutta violettinä keräsin tänä vuonna ja niitä tulikin helposti yli 100 kunta kappaletta, en edes kerännyt pienimpiä.

3. Kerättyä satoa / Collected harvest
BR:n podit ovat tulisia, minusta ne ovat hyviä, mutta ehkä kuitenkin jauheena parhaita. Itse olen kokenut BR:n jopa todella tuliseksi ja muistan nähneeni arvosteluja, joissa annettaisiin 7-8/10 perinteisellä asteikolla BR:n tulisuudeksi. Podit pistin ristoiksi kuivumaan ja valtaosa podeista ennättää kypsyä kauniin punaisiksi, vain muutaman onnistuin pitämään violettinä.

-------------


One of the chilis I took for over winter is C. annuum 'Bolivian Rainbow'. BR is perhaps one of the most known of the ornamental chilis and for me it is one of the most first ones ever and I grow it regularly.  I missed the variety and grew for this year again, only C. annuum 'Venezuelan Purple' of the annuum varieties I've grown get close to the same beauty. BRs flower is beautyfull purple and it reminds lots of pubescenses flowers being, however, completelly purple.
 BR grew easily this year and produced markable amount of pods.

I usually collec them in all colors, but purple was choise of picking this year and I got them easily over 100 pods, didn't even collect the most smallest ones.

BR's pods are very hot, I consider them good, but perhaps they are best as grinded. I have experienced that the BR is even really hot, and I do recall seeing reviews with 7-8/10 given in the classical scale for heat of BR. Pods I sew into ristas to dry and most of the pods manages to ripe into beautifully red, only few stay purple.

Hedelmäinen Meksikolainen Habanerokastike / Fruity Mexican Habanerosauce

Heippa! Ajattelin, että jaan sitten jälleen hyvän reseptin, johon törmäsin. Aluksi ajattelin, että se saattaisi syödä pois Habanerojen omaa taivaallista aromia, mutta tosiaan, hedelmäinen chinensen aromi vain korostuu näillä aineksilla. Tein tämän reseptin  mukaan.  Minulla oli kätettävissä hieman yli 1  kg punaisia habaneroja ja päätin että soossista tulee tulinen,

1. Aineksia / Ingredients
 joten soossiini päätyi 30-40 habaneroa. Varoituksen sana aiheesta, asiallista on käyttää keittiössä suojakäsineitä käsitellessä chiliä ja toiset käyttävät hengityssuojainta koska muodostuva höyry on kyynelkaasua enemmän tai vähemmän ja supertulisia lajikkeita keitettäessä voi aiheuttaa hengitysongelmista lähtien erilaisia oireita. En myöskään käyttänyt valkoviinietikkaa vaan väkiviinietikkaa koska odotan soossin säilyvän jääkaapissa. Ainesosalistani on seuraavanlainen:

  1. Habaneroja 30-40 kpl
  2. Persikkaa tuoreeltaan paloiteltuna
  3. Ananasta renkaina pilkottuna kastikkeeseen
  4. Sipulia
  5. muutamia valkosipulinkynsiä
  6. kuorittua inkivääriä
  7. suolaa
  8. vettä
  9. väkiviinietikkaa
Habaneroista poistin käytännössäkatsoen kaikki siemenet, samoin en paistanut seosta oliiviöljyssä, vaan katsoin että kypsennän koko seosta keittäen ja kun habanerot sekä sipuli oli pehmentynyt niin soseutin ainekset kokonaisuudessaan.

2. Soossi on valmista ja soseutettu / Sauce is ready and mashed

Tein kolme purkillista soossia ja voin suositella lämpimästi.

3. kolme purkillista / Three jars

--------

Hello! I thought, that I shall share again one good recipe, to which I encountered. At first, I thought that it might eat away the Habaneros own heavenly aroma, but really, the fruity chinense aroma only gets stronger with these ingredients. I made according to this recipe.
I had little over 1 kg red Habaneros in use and decided that the sauce will be hot, so into my sauce ended up some 30-40 habaneros. A word of caution about the topic, it is proper to use protective gloves while managing the chilis and others use even gasmask since the forming steam is more or less teargas and from super hot varieties might form gas that causes everything from the breathing problems. I didn't use the white vinegar but just the 10% strong vinegar since I am expecting the sauce to preserve in the fridge. My ingredients list was the following:


  1. Habaneros 30-40 pcs
  2. Peaches
  3. Pineapple rings which I sliced
  4. Onion
  5. few garlic gloves
  6. peeled ginger
  7. salt
  8. water
  9. vinegar

I removed practically all the seeds from habaneros, samevicely I did not cook in olive oil, rather I looked to cook the whole mixture boiling and when the habaneros and onion had got ripe I mashed the whole ingredients. I made three jars of the sauce and I can recommend warmly.

sunnuntai 6. lokakuuta 2019

Ancho Poblano kuivausta, savustusta ja herkuttelua / Ancho Poblano drying, harvest and gourmeting

C. annuum 'Ancho Poblano' oli todella satoisa ensimmäisellä kerralla kun kasvatin sitä kuten tulisikin sillä lajike on tunnettu hyvästä satoisuudestaan ja siitä että se pysyy kohtuullisen matalana. Olin todella yllättynyt sen valtavasta satoisuudesta. Kasvatin kolme pensasta ja yhden lahjoitin niistä pois, mutta kaksi muuta olivat noin 60 cm korkeita ja kantoivat yhteensä useamman kilogramman Poblanoita, kuten kuvissa 1 ja 2 näkyy.

1. Poblanot ovat hyvän kokoisia. / Poblanos are good sized.
 Ancho Poblanot usein kerätään vihreänä, vaikka savustukseen suositellaan täyttä kypsentämistä jotta olisi tulisuus vahvimmilaan. Nautin poblanoiden mausta toki tuoreeltaankin mutta olen aika tavalla vuosien varrella nauttinut kuivatusta ja savustetusta Poblanosta ja tämän lajikkeen kasvattaminen oli yksi chilifantasia eletty todeksi jälleen kerran - niitä asioita, joita todellinen chilipää jaksaa muistella vuosienkin päästä.

2. Sain useamman kilogramman. / Yielded several kg's
Chilimiehenä en voinut vastustaa ajatusta valmistaa muutama täytetty Poblano ennen savustusta ja kuivausta ja niinpä kypsytin keittämällä muutaman Poblanon ja täytin herkullisella täytteellä täytettyjen paprikoiden tapaan. Poblanoita suositellaan kypsennettäväksi, koska silloin niissä korostuu kevyt savun aromi luonnostaan. Kyllä Poblano on kypsennettynä selvästi aromikkaampaa ja savunmaun koin itsekin syödessäni.

3. Täytettyä Poblanoa / Stuffed Poblano
Savustin Poblanot kevyesti kuumasavustuksessa uunissa savustuspussissa ja sen jälkeen kuivasin ne uunissa voipaperin päällä, kuivausaika oli 40-60 C asteen välillä yli 12 tuntia.  Poblanot ovat kuivina  täysin mustia ja uunissa kuivatetut Poblanot laitoin paperipussiin jossa ne säilyvätkin kaikkein parhaiten kuivuen edelleen.

4. Kuicattua & savustettua Poblanoa / Dry & smoked Poblano.

----------------------------------------


C. annuum 'Ancho Poblano' was really good harvest producer at first time I grew it as it should, since the variety is known of that and about that it stays relatively compact. I was really suprised about its large harvest. I grew three bushes and donated one away, but two of them were about 60 cm tall and carried several kilograms of Poblanos, as seen in the photos 1 and 2.


Ancho Poblanos are often picked as green, eventhought for smoking is completelly mature pods recommended so that the pungency would be optimal. I enjoy the taste of Poblanos as fresh but I have enjoyed pretty much of smoked and dried Poblano during the years and this varietys growing was a one chiliphantasy lived true again - of those things, which a true chilehead likes to remember after years.


As a Chiliman I could not resist thought of cooking couple of stuffed Poblanos before smoking and drying and so I matured by boiling few Poblanos and stuffed with delicious filling in the fashion of stuffed bellpeppers. Poblano is, sure, more aromical by taste when cooked and it is said there is a flavour of smoke in cooked Poblanos. I tasted this mild smoke taste too.

I smoked with hot smoking mildly the Poblanos in a smoking pack in oven and afterwards dried them in oven on butter paper, the drying time was in 40-60 C degrees over 12 hours. Poblanos are completelly black when dried and I put them into paper pack where they are easily conserved and drying still.

lauantai 5. lokakuuta 2019

Tomatillo, satoa ja hilloresepti / Tomatillo, harvest and jam recipe

Tomatillo ennätti tuottaa tänä vuonna noin 40 kpl hyviä ja kypsiä hedelmiä, jotka olivat noin luumun kokoisia.Tomatillo lajikkeeni oli vihreä, joten sen hedelmät olivat kypsänä vihreitä ja sisältä kauniin valkoisen siemenikkään lihaan omaava, kuten kuvat [1] ja [2] näyttävät. 
1. Kypsä Tomatillo / Ripe Tomatillo

 Tomatillo ei itsessään ole erityisen aromikas, vaan siinä on lievää happamuutta, ananaskirsikan makua sekä lievää tomaatin ja hedelmän makua. Mietin syötyäni useamman että miten käsittelisin Tomatillot. Googlasin nettiä ja löysin muutaman todella hyvän reseptin, joista erityisesti seuraavaa käytin pohjana herkullisen hillon valmistamiseen:
 https://belgianfoodie.com/recipe/tantalizing-tomatillo-jalapeno-jam/

2. Halkaistu Tomatillo / Split Tomatillo
 Reseptistä jätin pois rusinat ja ruokosokerin, korvasin ne hillosokerilla koska halusin korostaa nimenomaan Tomatillon omaa makua, joten omat ainesosani olivat:

1. muutama Jalopeno
2. noin 30 kpl Tomatilloa
3.. muutama Limetti
4. vettä
5. hillosokeria

1. Pilkoin Jalopenot, Tomatillot ja sekä puristin Limetit pataan sekä lisäsin jonkin verran vettä sekä noion 1 kg hillosokeria ja annoin ainesten kiehua ja kypsentyä padassa( kuva 3).

3. Tomatillo Hillon ainekset / Ingredients for Tomatillo Jam

2. kun seos vaikutti kypsältä, niin käytin sauvasekoitinta jotta sain koko seoksen homogeeniseksi, kauniin vihreäksi ja kirkkaaksi hilloksi ja purkitin. Mausta tuli todella herkullinen: limetti muistuttaa hieman tomatilloa sitä vahvistaen ja Jalopenon maku tulee kevyesti luoden konstrastia makuun korostaen tomaattimaista makuapuolta (kuva 4).

4. Valmis Tomatillo Hillo / Ready Tomatillo Jam


----------------------------


Tomatillo Managed to produce this year some 40 pcs of good and ripe fruits which were about size of plum. Tomatillo variety of mine was green, hence its fruits were green as ripe and beautifully white and seedy fruit meat bearing inside as the photos [1] and [2] show.

Tomatillo is not itself especially aromical, but it has a mild sourness, taste of goose cape berry and some fruity and tomato taste. I wondered while eating few of them that how would I handle the Tomatillos. I Googled the net and found few really good recipes, of which especially I used the following as the base for jam making:
 https://belgianfoodie.com/recipe/tantalizing-tomatillo-jalapeno-jam/


I left the raisins and the cane sugar out of the recipe and replaced them with jam sugar since I wanted to make the Tomatillos own taste more powerful, so the ingredients I used were:

1. few Jalopenos
2. about 30 pcs of of Tomatillos
3. few limes
4. water
5. jam sugar

1. I sliced the Jalopenos, Tomatillos and crushed the Limes to pot and added water and about 1 kg of jam sugar and let them boil & cook in the pot (photo3).

2. When the mixture seemed well-done, I smashed it all so that it was clear and homogenous, beautifully green and clear jam and put into jars. The taste became really delicate: lime reminds of Tomatillo a bit ramifying it and Jalopenos taste comes mildly making some contrast to the taste contrasting the Tomato taste nyance ( photo 4).

sunnuntai 4. elokuuta 2019

Tomatillo status quo

 Hei! Tämän vuoden eksoottisiin lajikkeisiin joita kasvatan kuuluu Tomatillo (Physalis philadelphica, syn. Physalis ixocarpa). Lajike on perennia joten sen voi talvettaa, mikäli pitää lajikkeesta. Lajike kasvaa erityisesti Meksikossa luonnonvaraisena ja myöskin viljelykasvina. Se kuuluu lyhtykoisoihin ( karviaskoiso) ja esimerkiksi on sukua myöskin tomaatille. Nimi tarkoittaa 'pieni tomaatti'. Lyhtykoisot tyypillisesti kasvattavat hedelmänsä lyhteen sisällä ja niin on myöskin tässä tapauksessa kuten näkyy tämän vuoden kasvatuskuvista.
 
Kuva 1. Tomatillon lyhteitä / Capes of Tomatillo

Kuva 2. Tomatillon lyhteitä / Capes of Tomatillo
 Tomatillo on helppo kasvatteinen, nauttii runsaasta vedestä, ravinteista ja lämmöstä. Lajike omaa tyypillisen ison keltaisen kukinnon jossa on pohjalla ruskeat/vihreät täplät. Itseasiassa, Tomatillon kukinto muistutti minua hieman Avomaankurkku (Cucumber Sativus) 'Rhens Druv' lajikkeesta jota kasvatin menestyksekkäästi viime vuonna.
Uskoisin että lajike on parhaimmillaan kasvihuoneessa, koska Suomen suvi on mitä se on. Minä uskon että ensimmäisellä kasvatusyrityksellä saan noin 5-7 kpl tomatilloa sadoksi sillä sen verran on lyhteitä tällä hetkellä.

Kuva 3. Tomatillon kukinto. / Flower of Tomatillo
Lajike ei näytä vetävän juurikaan tuholaisia puoleensa, mutta perhoset, mehiläiset ja pienet linnut näyttävät olevan hulluna siihen. Eräs päivä löysinkin sulkia sen oksilta joka kertoo linnun vierailleen siellä. 

Kuva 4. Tomatillolla on ollut vieraita. / Tomatillo has had visitors.

Lajike on ehdottomasti kokeilemisen arvoinen mutta minun kokemukseni kertoo että kasvi kannattaa esikasvattaa hieman kookkaammaksi sisätiloissa ennen ulosvientiä jotta se olisi satovalmiimpi. Satokausi Tomatillolle on pitkä ja usein pidempi kuin mitä Suomen suvi useimmiten antaa.


---------------

Hello! This years exotic varieties, which I try and grow, belongs Tomatillo (Physalis philadelphica, syn. Physalis ixocarpa). The variety is perennia so it can be over wintered, if the plant seems interesting. The variety grows especially in Mexico as a natural plant and also as a cultivated plant. It belongs to the capeberries (capegoose berries) family and, for example, is relative to tomato. The name means 'little tomato'. The capeberries typically grows its fruit inside a cape and so is in this case too, as seen from the photos of this years growing.

Tomatillo is also easy to grow, enjoys plenty of watering, nutrients and heat. Variety has typical yellow big flower with brown/green spots at bottom. As a matter of fact, Tomatillos flower reminded me a little of  Cucumber (Cucumber Sativus) 'Rhensk Druv' variety that I grow last year with a good success.

I would believe that the variety is at best at greenhouse, since the summer of Finland is what it is. I believe that the first growing effort this year will produce some 5-7 pcs of tomatillos as there is no more capes currently.

The variety seems not to draw much of pests but bees, butterflies and small birds seem to be mad to it. One day I did found weathers on the branches of the variety, which tells that bird have visited there.

Variety is definitely worth trying, but my experience tells that it is good to be grow plant a bit larger indoors before taking outdoors since it would be more prepared to produce harvest. The harvest season of Tomatillo is long, much more longer than what the Summer of Finland usually gives.

lauantai 3. elokuuta 2019

Joitakin sanoja unikoista / Some words about poppies

Unikot ovat erinomaisia koristekasveja niin pihoille kuin parvekkeillekin. Itse päätin yllättää itseni kasvattamalla erityisesti Opiumunikko (papaver somniferum) 'Hungarian Blue':a ja Silkkiunikko (papaver rhoeas) 'Shirley' lajikkeita. Kasvutavoilla on erityisesti eroja ja näin on lajikkeiden mieltymyksissäkin kasvuympäristön suhteen. Opiumunikko pitää erityisesti kuivasta ja hiekkapitoisesta maasta, minulla ne kasvavat yhdessä ruukussa ja näyttävät viihtyvän oikein hyvin tavallisessa kukkamullassakin. Silkkiunikko pitää kosteasta ja ravintorikkaasta maasta ja se kuluttaa nestettä aivan eri tavoin kuin Opiumunikko ja nuukahtaa nopeasti, jos sitä ei kastella säännöllisesti.

Hungarian Blue on melko hailakan pinkin/violetin väriset kukinnot omaava lajike.  ja sen kannut ovat kooltaan noin 11-30 mm elikkä kuuluu pienikotaisiin. Alla on kuvia  Hungarian Blue lajikkeesta.


Kauppanimi ei täsmää Hungarian Blue:n kanssa. Kukinnoissa ei ole pätkääkään sinistä ja valtaosa kukinnoista on lähestulkoot värittömiä. Lisäksi lajikkeen kukat eivät säily pitkään vaan alkavat miltei saman tien muodostamaan kotia, joten se sopii heikosti kukinnan keston suhteen  koristeeksi. Kodat ovat melko vaatimattoman kokoiset mutta ne sopivat koristeasetelmiin ja ymmärtääkseni siemenet ovat sopivia leivontaan. 

En kuitenkaan kannusta unikon siemenien suoraan leivontakäyttöön, sillä valitettavasti ne saattavat aiheuttaa ensimmäisissä testeissä helposti positiivisen  tulokseksi huumaavien aineiden käytöstä, jota niissä ei kuitenkaan ole merkittävissä määrin ja valitettavasti kaupan leivonnaiset ja leivontakäyttöön käytettävät leivonnaiset joissa on unikon siemeniä ovat juurikin samaan tulokseen johtavia sillä ne kerätään opiumunikosta. Huomattakoon että kuitenkin jo 35 g unikonsiemeniä on sama kuin käyttäisi alimman markkinoilla löytyvän Morfiiniannoksen, jossa on seoksena myös Amfetamiinia, Kodeiiniä yms. kovia huumausaineita. Siksi, unikon siemenien käyttö runsaassa määrin voi johtaa samanlaisiin oireisiin ja riippuvuuksiin. Kaupallisesti Unikon siementä käytetään sekä koristeena että sen terveyden takia paljonkin, esimerkiksi Oululainen Reissumies Tosi Tumma omaa sekä vaaleita että tummia unikonsiemeniä päällä:
https://www.oululainen.fi/tuotteet/7468/oululainen-reissumies-tosi-tumma-4-kpl280-g/

 Kuitenkin, Hungarian Blue on kaunis, ehkäpä kuitenkin melkoisen enemmän naisellinen väritykseltään.

Silkkiunikko (papaver rhoeas) 'Shirley' onkin sitten aivan eri maata. Shirley on valtavan kaunis, kukkii pitkään ja sillä on monipuoliset kauniit leiskuvat kukinnot jotka sopivat oikein mainiosti koristekäyttöön. Tiettävästi ei sen siemeniä ole leivonnassa käytetty. Alla on kuvasarja sen kukinnoista, jotka ovat monipuolisesti vaihtelevia.




-------------

The poppies are excellent ornamental plants for fields and balconies. I decided, myself, to try out to grow especially Opium poppy (papaver somniferum) 'Hungarian Blue' and Papaver rhoeas 'Shirley' varieties. The growing habits and preferences have differences between the varieties regarding the enviroment. Opiumpoppy likes especially of dry and sandrich soil, but I grow them in a container and seem to grow well in flower soil too. The Papaver rhoeas likes of moist and nutrient rich soil and it consumes water with whole different way than Opiumpoppy and it dehydrares fast, if it is not being watered regularly.

Hungarian Blue is pretty lightly pinkish/violet colored flowers bearing variety. Its poppy heads are about 11-30 mm in size so it belongs to small headed ones. Below is some pictures of Hungarian Blue variety.

The tradename does not match with the Hungarian Blue. The flowers have not even a lightest color of blue and most of the flowers are almost colorless. In addition, the flowers of the variety do not preserve long but they begin almost immediately to form the poppy heads so it suits weakly for ornamental purposes due to short lasting flowering. The poppy heads are pretty humble sized but they suit for ornamental settings and, for my understanding, the seeds for baking. I do not encourage to the use of Opium poppy seeds for baking, however, since they might, unfortunately, to give positive result on first narcotics test on usage of narcotic substances which they do not, however, contain in major amount and unfortunately the stores poppy seeds sold for baking and bakeries containing poppy seeds are just to the same result leading since they are collected from opiumpoppies. Consumption of 35 g of poppyseeds contain the minimal Morphine dose with a mixture of amphetamine, kodeine etc. So, the poppy seeds may lead to same kind of symptons and addictions as usage of heavy drugs. However, Hungarian Blue is beautiful, perhaps it is pretty more feminine in coloring.

Papaver rhoeas 'Shirley' is an another cast entirely. Shirley is largely beautiful, flowers long and has a versatile beautiful firingly flowers which suite well into ornamental usage. For my knowledge, its seeds are not used in baking. Below is a photoserie about its flowers which are versatilely alternating.

Ancho Poblano status quo

Hei! Päivitän tässä vaiheessa c. annuum 'Ancho Poblano' chilieni kuulumisia. Ancho Poblano on aloittanut satokauden kantaen yli 12 chilipaprikaa per pensas ja pensaita on kaksi joten minimissään on hyvä odotella 24 Poblanoa. Pensaat ovat säilyneet kompakteina, noin 60-80 cm korkeina ja kohtuullisen pensasmaisina( kts. kuva 1).

Kuva 1. Ancho Poblano pensas.

 On hyvä muistaa että lajike on kotoisin Meksikosta ja nimi Poblano tulee maan etelä-osan Pueblan mukaan. Poblano on kaupassa myytävien paprikoiden eräitä esisi-isiä joista sitten on jalostettu kaupan tuttu paprika.  En ole varma tästä asiasta, mutta ymmärtääkseni tämä lajike kypsyy punaiseksi ja sitten tumman ruskeaksi ollen siis 'Mulato [1]'.
Poblano lienee yksi chiliharrastajien tunnetuimpia chilejä ja sitä useimmiten myydään kaupoissa savustettuna, kuivattuna tai sitten jauhettuna. Itse olen esim. Vantaan Tammiston kaupoista löytänyt sitä kuivattuna ja savustettuna sekä Hakaniemen Kauppahallin mausteosastolta kotimaisen tuottajan valmistamana jauheena jota voin suositella lämpimästi muillekin. Poblano on usein miltei tuleton.

Pisin Poblanon raakile pensaassa on nyt yli 10 cm pitkä mutta ehdottomasti massiivisin paprika on noin 8-9 cm ja sillä on runsaasti leveyttä (kts. kuva 2).

Kuva 2. C. annuum 'Ancho Poblano'
 Raakileita kasvaa mitä moninaisimmessi erilaisissa muodoissa aina leveistä ja lyhyistä kurttuisiin sekä pitkulaisiin. Ancho on myös melko nopea kasvamaan ja nauttii lämmöstä sekä ilmeisesti voimakkaasti auringonvalosta mutta viihtyy myös pienessä varjossa.

Viitteet:

1.  Jukka Kilpinen et al. "Chilikirja", Gummerus 2015, 158 sivua


------------


Hi! I am updating at this point C. annuum 'Ancho Poblano' chilis news. Ancho Poblano has began its harvest season carrying over 12 chilipeppers per bush and I do have two pushes so at minimum I am good to expect some 24 Poblanos. Bushes have remained compact, about 60-80 cm tall and reasonably bushy( ref. kuva 1).

It is good to remember that the variety is from Mexico and the name Poblano comes according to the name of lands south area Puebla. Poblano is one of the forefathers of the bellpeppers which are cultivated to the bell peppers sold in stores. I am not sure about this, but for my understanding this variety matures to red and then to dark brown being 'Mulato' [1].

Poblano might be one of the most known chilis of the hobbyist and it is often sold in stores as smoked, dried and then powdered. I have, f. ex. found it from the stores of Tammisto of Vantaa as dried & smoked and from the Marked hall of Hakaniemi's spice stores manufactured by finnish producer as a powder which I can recommend warmly to everyone. Poblano is almost non-pungent.

The talles raw Poblano in the bush is now over 10 cm tall but definitely most massive pepper is about 8-9 cm and it has plenty of thickness (ref. kuva 2).

The raw pods grow most versatile ways in different shapes from broad and short to curved and longish. Ancho is also pretty fast to grow, enjoys warmth and apparently strongly of sunlight but enjoys also in shadows.

References:

1.  Jukka Kilpinen et al. "Chilikirja", Gummerus 2015, 158 sivua

tiistai 2. heinäkuuta 2019

C. annuum 'Purira' ja 'Barak' / C. annuum 'Purira' and 'Barak'

Se on moro. Tänään kirjoitan lyhyesti tarinan C. annuum 'Purira':sta ja siihen kylkiäisenä hieman tarinaa C. annuum 'Barak':sta. Siis, Barak paketeissa usein väärin mainitaan se frutescensiksi vaikka se on annuum ja olen tästä ilmoittanut siemententoimittajallekin. Heiltä sainkin kuulla että tämä on virhe paketeissa - ei ihan pieni virhe olekkaan, sillä sen että lajike ei ole frutescense saakin todeta lopulta vasta kukintavaiheessa elikkä useamman kuun työn tuloksena pahimmassa tapauksessa.  No, siis, Barak:a olen sadottanut hieman aiemmin keinovalolla 2017 joulukuussa ja samoihin aikoihin sadotin myöskin Puriraa mutta valitettavasti kirvat tulivat ja tekivät tehtävänsä. Nykyään en talvisaikoihin tuholaisia sietäisi, sillä silloin ovat chilit kaikkein arimmillaan. Erityisesti, Purira ei selvinnyt viimevuoden mosaiikistä ja kirvoista mutta tänä vuonna olen onnistunut viimein kunnolla ja kauniita luodin muotoisia ja noin 5 cm:n pituisia podeja kasvaa kasvista kauniisti, kuten kuvasta 1 näette.

Kuva 1. C. annuum 'Purira' raakileita. / Purira raw pods.
 Tänä vuonna kasvatan Barak:a suoraan Puriran rinnalla ja Barak on hieman myöhäisempi ja on vasta avaamassa kukintojaan, mutta ehtinee loistavasti tuottamaan hyvän sadon tälle vuodelle. Barakia kutsutaan 'Puriralike' nimityksellä, joka on melkoisen selvää miksi erityisesti sen podien muodon, kasvutavan ja värityksen tähden kuten kuvasta 2. näkyy.

Kuva 2. C. annuum 'Barak' podi / C. annuum 'Barak' pod.
 Lisäksi, koska kasvatan tämän vuotisia pensaita hyvin lähellä toisiaan niin niitä on helpompi vertailla. Ne toki muistuttavat toisiaan mutta kyllä Barak kasvaa selvästi eri tavoin kuin Purira ja omaa erilaiset tai erikokoluokan lehdet, kuten kuvasta kolme näkyy. Kun kukinta alkaa, siirrän ne hieman kauemmaksi toisistaan että ei ristiinpölyttymistä tapahtuisi turhaan, vaikkapa pelko siitä on vähäinen ja yleensä sen mahdollisuus on melko pientä satunnaisuuden aikaansaamana 

Kuva 3. Purira keskellä, Barak oikealla / Purira at the middle and Barak at the right.
Barak on selvästi vaaleampi kuin Purira ja sen lehdet ovat hieman erilaiset kooltaan. Samoin varsien väritys vaihtelee: Purira omaa voimakkaasti syvän violettia viiruitusta kauttaaltaan varsissa mutta Barak vain lehtien tyvissä. Puriran uskotaan olevan kotoisin Meksikosta, kun taas Barak:sta en ole aivan varma mutta nimi Barak on Swahilia ja tarkoittaa Siunausta mitä kasvin podit kyllä ovatkin tulisuudeltaan ja maultaan chilipäälle. Voi hyvin olla, että Barak on alueelta missä Swahilia puhutaan peräisinkin ja jokin Puriran sukulainen. Swahilia puhutaan mm. Afrikan alueilla ja tietenkin voi hyvinkin olla että lajike on kotoisin sieltä päin, on nimittäin lukuisia lajeja ja lajikkeita jotka ovat kulkeutuneet Afrikkaan ja joita kutsutaan yhteisnimellä Piri-Piri tai Pili-Pili.

--------------------------------------


Hi to Everyone! Today I write shortly a story about C. annuum 'Purira' and about C. annuum 'Barak' as a sidewing. So, in the Barak seed packets often is wrongly mentioned frutescense eventhought it is annuum and I have noticed the seed packer too. I got to hear from them that this is an error in the packets - and it ain't a little mistake since that the variety is not frutescense one can observe in the worst case, after months of growing, from the  flowers. Well, I have made the Barak produce using plant lights at 2017 christmas and at the same times I tried to make Purira to produce but unfortunately the aphids came and did their deeds. Now-a-days, I will not suffer any pests during wintertime since the chilis are at most sensiteve stage during that time. Especially, Purira did not survive last years mosaic and aphids but hist year I have succeeded atlast properly and beautifully bullet shaped and about 5 cm tall pods grow beautifully from the plant, as you see from the photo 1.

 This year I grow Barak directly side by Purira and Barak is little more late and is only now opening its flowers, but I believe it shall brilliantly produce I good harvest to this year. Barak is called 'Puriralike' name, which is pretty clear why especially because of its pods ashape, growing habit and coloring as one sees from photo 2.

In addition, since I grow this years bushes real close to each other then these are easier to be compared. They surely remind of each of the others but, yes, Barak grows clearly differently than Purira and has different or different size class of leaves as one can see from the photo three. When the flowering begins, I will move them little farer from each others so that the propability of crosspollination and hybridization lowers but it is actually normally pretty low factor.

Barak is clearly more lighter in color than Purira and its leaves are different by size. Samevicely, the trunks coloring changes: Purira has strongly deep violet streaks all over the trunks but Barak only at the leaves connection point. Purira is believed to originate from Mexico and about Barak I am not that sure but the name Barak is Swahilian and means Blessings which is what the plants pods definitely are for the chilehead by their taste and heat. It might well be, that the Barak is from the areas where Swahilian is spoken and is some relative to Purira. Swahili is spoken f. ex. at the African areas and ofcourse it might well be that the variety is originating from somewhere there, there are namely numerous varieties and specieses which have been transported to Africa and which are called commonly Piri-Piri or Pili-Pili.

maanantai 1. heinäkuuta 2019

Lyhyesti: Goat's Weed, Lombardo ja Ancho Poblano / Shortly: Goat's Weed, Lombardo and Ancho Poblano

Heippa Kaikki! Tässä on taas sopiva tovi blogittaa. Ensinnäkin, mitäpä kuuluu tämän Chilipään kesään ? Kiitoksia, oikein hyvää. Olen kesälomalla Myyntitoimistolta, jossa tällä hetkellä työskentelen Vuorovastaavana ja Myyjänä kokoaikaisena, mutta siirrän itseni osa-aikaiseksi sillä jatkan yliopisto-opintojani seuraavaan tutkintonimikkeeseen. Oli puhetta että minusta tulisi toimistopäällikkö siellä, mutta koska nyt olen osa-aikaiseksi siirtymässä niin ei se tietenkään onnistu. Aion jatkaa väitöskirjaan, mutta tarkoitukseni on työllistää itseni  tutkijana, opettajana jne. sekä lisätä omaa yrittäjyyttä sillä olen monilahjakkuus.
 Lisäksi, jos olette SOME:n ystäviä, erityisesti FB:n, niin liittykää Chili Club Worldwide ryhmään! Olen siellä adminina ja meillä on parhaillaan 563 chilipäätä. Ryhmässä saa reilusti esitellä ja postata kasvatustuloksiaan tai harrastuksiaan, mainostaa sekä myydä chilituotteitaan ja kaikki ovat tervetulleita. Ryhmässä on kaikenkarvaisia päiväreitä ja mainostajia myös Suomalaisista, Jukka Fataliista harrastelijoihin, joten tosiaan sopii liittyä ja uskaltaa olla äänessä.

Chiliasiaan: C. annuum 'Goat's Weed' on aloittanut tuotannon. Kun olen lukenut että keskimäärin Goat's Weedin podit ovat 2 x 0,5 tuumaa kooltaan, eli noin 5 x 1,25 cm, niin voisi sanoa että pisimpien raakileiden kanssa ollaankin sitten puolivälissä kasvatusta, kuten kuvasta 1 saattaa havaita. 

Kuva 1: Goat's Weed raakile on noin 1 in = 2,54 cm. / Goats Weed raw pod is about 1 in = 2,54 cm
Muuten Goat's Weed on melkoisen helppo kasvatti ja haaroittuu luonnostaan voimakkaasti, mutta pruunaamattomana kasvaa kokoa kuin villikortti. Se on tiheästi lampaanvillan pehmeyden omaavan karvan peitossa, jonka takia sen varret näyttävät hopeisilta  Itse en ole leikannut chiliä, se on siksikin että lajikkeella on tapana kasvattaa yksi kukinto per haarautumiskohta eikä lehtien tyvestä joten ensikertaa kasvattaessani lajiketta katson miten se kasvaa - seuraavalla kerralla yritän saada sen pysymään kompaktimpana, mutta se ei välttämättä ole helppoa sillä tämäkin haarautui jo 10 cm kokoisena, mutta varsi jatkoi kasvuaan.  Mainitsemisen arvoista on lajikkeen tuuheus ja runsas kukkiminen kuten kuva 2 kertonee.

Kuva 2: Goat's Weedin profiili / Goat's weed's profile

 C. annuum 'Lombardo' onkin pitkin vuosia minulle tuttu kasvatti. Ensimmäisen kerran tutustuin lajikkeeseen, kun ostin sen taimena ja kasvatin C. annuum 'Hot Banana' lajikkeen kanssa joskus vuoden 2014 tienoilla. Sen jälkeen olen sitä itse siemenestä lähtien kasvattanut useampana vuonna, mutta viimeksi vuonna 2017 ja tuota aiemmin jotakin sen hybridiä jonka takia vaihdoin siemenet puhtaampiin kaupallisiin lajikkeisiin 2017. Nyt sitten on Lombardo sen näköinen kuin pitääkin: ryppyinen ja kasvaa kokoa (kuva 3).

Kuva 3: C. annuum 'Lombardo'
Oma ennätykseni on 20 cm suoraan viivoittimella mutta oikaistuna olisi noin 22-25 pitkä, kuten kuvassa 4.  Lajikkeen tyypilliset podin koot ovat väliltä 12-15 cm tietojeni mukaan. Saahan nähdä että mikä on sato tänä vuonna. Lombardoa voin suositella nille, jotka nauttivat miedosta tulisuudesta tai lähes tulettomuudesta. Lombardo on lajike, jonka voi huoletta laittaa kebabin väliin, pizzaan tai salaattiin. Maku on hyvä, raikas ja tyypillinen punaisen chilin maku.



Kuva 4: Lombardo pituusennätys / Lombardo the length record
C. annuum 'Ancho Poblano', tuo perinnechili ja herkkujen herkku. Anchot ovat lähimpänä perinteistä paprikaa mielestäni olemukseltaan ja maultaan mielestäni. Toki vaihtelua on ja viimeksi kasvatin itse C. annuum 'Ancho Grande' lajiketta (kuva 5), joka parhaissa mahdollisissa olosuhteissa tuottaa helposti  20-30 cm kokoisia isoja paprikoita mutta kasvukausi jäi 2017 lyhyeksi ja Anchot olisi pitänyt saada kukkimaan ja tuottamaan viimeistään kesäkuun aikana. Kuitenkin, kohtuullisesti kokoa niille tuli ja Ancho Granden maku oli mitä hurmaavin. Usein Anchoon törmää savustettuna, myös suomalaisia tuottajia on jotka ovat valmistaneet savustettuna ja jauhettuna, mutta kyllä tätä lajiketta kehtaa raakanakin syödä! On todellista herkkua - saahan nähdä miten Ancho Poblano pärjää siinä.

Kuva 5. C. annuum 'Ancho Grande'
Siis, minulla on tänä vuonna 3x Ancho Poblano:a kasvamassa ja ilmeisesti 2x niistä aloitti podien tuotannon, kuten kuvasta 6 havaitsette! Tämä tarkoittaa että niillä on 3-4 kk kypsymisaikaa ja ennättäneen kasvaa loppuun saakka.

Kuva 6. C. annuum 'Ancho Poblano' raakile / raw pod
 Yllätyksekseni Poblano pysyy ilmeisemmin melko kompaktina, nyt sillä on korkeutta ehkäpä 70 cm (kuva 7). Tämä Ancho lajike on kaiketi pikimusta, eli sen pitäisi kai olla Negro- tai Mulatto lajikkeita, mutta ei ole tietoa siitä että mikä erityinen poblano lajike on kyseessä. Tämä ei menoa haittaa, sillä musta paprika on kyllä sitä itseään: aitoa ja varmaa Poblanoa!


Kuva 7. C.annuum 'Ancho Poblano' pensas / The bush.

 ------------------------------------------------------------------------

Hello All! Here is, again, suitable place to blog. Firstly, what's up to this Chiliheads summer ? Thanks, very fine. I am now on summer vacation from SalesOffice, where I am currently acting as a Shiftchief and as a Salesman as wholetime, but I am transferring myself to part-timer since I am continuing with my University studies to next title. There was some talks that I would be the Officechief there, but now since I am part-timer soon it will not budge that way. I am going to continue to Doctorate, but my purpose is to employ myself as a scientist, teacher etc. and also add more entrepreneur to my incomes since I am a multitalented person.

In addition, if you are friends of SOME, especially FB, then join the Chili Club Worldwide group! I am admin there and we have at best some 563 chiliheads there. The group is for everyone, and you can post your growing results or hobbies, advertise and market your own chiliproducts and everyone are welcome. The group has all kinds of updates and marketers and form Finnish, from Jukka Fatalii to hobbyist, so really it is well to join and use your voice.

To Chilibusiness: C. annuum 'Goat's Weed' has began its production. When I have read that the average of Goat's Weed pods size are 2 x 0,5 in by size, meaning 5 x 1,25 cm,  then I could say that we are with the longest raw pods at the halfway growing, like one sees from the photo 1.

Othervicely Goat's Weed is pretty easy to grow and branches strongly by nature, but without pruning it grows size as a wildcard. It is thickly covered in furry which is soft as lambs wool which causes its branches seem like silvery in color. I haven't cut the chili, it is partly because the variety is tending to grow one flower per braching point and not from the leaves connection point so as I am growing the variety first time I will see how it grows - next time I am trying to get it to stay compact, but it might not prove easy task since this one branched already at 10 cm tall but the trunk just kept growing. Worth mentioning is the thickness and plenty of flowering of variety as the photo 2 might tell. 

C. annuum 'Lombardo' is a known to me during the years. I got to know the variety first time, when I bought it as a seedling and grow it with the C. annuum 'Hot Banana' variety due to the year 2014. Afterwards, I have grown it from seed during several years, but last time 2017 and before that some of its hybrid which is the reason I changed the seeds into more pure commercial variety 2017. Now then, the Lombardo is already looking as it shoud: wrinkled, curved and grows in size (photo 3). 

My own record was 20 cm straight with ruler, but I guess it would be some 22-25 long when straightened, as in the photo 4. The  typical size of the varietys pods are 12-15 cm according to my knowledge. Let's see, that how is the harvest this year. I can recommend the variety to those who enjoy mild heat or almost non-heat bearing chilis. Lombardo is a variety, which one can put between kebab, pizza or salad without any worries. The taste is good, fresh and typical red chili taste.

 C. annuum 'Ancho Poblano', that traditional chili and delicate of the delicates. I think that Anchos are closer to traditional bellpepper by their appearance and taste. Sure there is variance and last time I grew C. annuum 'Ancho Grande' variety (photo 5), which in the most best situation produces easily some 20-30 cm size of peppers but the growing season of 2017 got short and the Anchos should have flowered already during june. However, I got reasonably size in them and the taste of Ancho Grande was most charming. Often one meets the Anchos as smoked, also Finnish producers have produced it smoked and grinded, but one loves to eat this as raw too! It is a real delicate - lets see how the Ancho Poblano will endure.

I have 3x Ancho Poblano bushes growing this year and most obviously 2x of them began pod production, as from photo 6 you might see! this means that they have 3-4 months to get ripe and I guess they have plenty of time to grow till maturation. 

As for my suprise, Poblano stays relative compact  having now maybe 70 cm of tallness (photo 7). This Ancho variety is a pinch black, presumably, so it should be Negro or Mulatto varieties, but there is no information on which variety of poblano this is. This doesn't slow down anyhow, since the black pepper is its own self: original and sure Poblano!

lauantai 22. kesäkuuta 2019

C. baccatum 'Omnicolor' satoa / harvest

Moro. Tänään kirjoitan lyhyesti C. baccatum 'Omnicolor' chilistä ja sen sadosta(kuva 1). Lajike on alkujaan Perusta ja on jalostettu koristekäyttöön johtuen sen podien kauniista värileikistä johon sisältyy raakana kerman keltainen ja siitä valkoisen ja violetin sävyn kautta oranssista punaiseen (kuva 2). Sen podit ovat kynttilän muotoisia ja vaihtelevan kokoisia. Aivan tavanomainen ei Omnicolor ole kuitenkaan maultaan vaan omaa raikkaan ja lievähkösti imelän, hieman C. baccatum 'Naranga':a muistuttavan maun.

Kuva 1. C. baccatum 'Omnicolor'

Lisäksi, Omnicolor:n tulisuus hyökkää nopeasti mutta polttaa lämmittäen useita minuutteja ja podin maku on todella melkos herkullinen. Podien seinämät ovat kohtuullisen ohuet ja podit sisältävät runsaasti siemeniä. Podit ovat rapeita syödä. Kasvatuksessa Omnicolor saattaa villiintyä ja olla kaikkea muuta kuin kompakti pensas kuten omassa tapauksessani. Toisaalta, se kukkii valtavasti joten siltä saattaa helposti odottaa 100-200 podia satokauden kuluessa ihan vain kotikasvattinakin parvekkeella.

Kuva 2. Omnicolor kaikissa kypsyysasteissaan / Omnicolor in all matrity states
Omnicolorin podit sopivat tuoreeltaan vaikkapa salaattiin tuomaan makua. Jos haluaa lajikkeen, joka kestää hyvin kirvoja ja mosaiikkiä niin tämä läjike ei ole sellainen. Kasvatin Omnicolorin alun perin viime vuonna, mutta kirvat tartuttivat siihen mosaiikin ja se oli kuolla eikä tuottanut satoa. Päätin kuitenkin pelastaa ja talvettaa sen sisätiloissa ja nyt pensas kiittää minua kasvullaan sekä valtavalla sadollaan.

---------------------------------------------------------------------------------------

Hi. Today I write shortly on C. baccatum 'Omnicolor' chili and about its harvest (kuva 1). The variety originates from Peru and is being cultivated for ornamental usage due to its beautiful play of colors which contain cream yellow as raw and from that throught white and violet hue to throught orange to red (kuva 2). Its pods are shaped as candles and vary in size. Omnicolor is not a common altogaether but has a fresh and mildly sweet, little like C. baccatum 'Naranga' kind of taste.

In addition, Omnicolors heat attacks quickly but burns warmingly several minutes and the taste of the pod is pretty delicious. Pods walls are pretty thin and contain lots of seeds. Pods are crunchy to eat. Omnicolor might turn wild when growing and it might be everything else than a compact bush as in my case. Otherhandedly, it flowers enourmously so one can expect easily some 100-200 pods during harvest season even in homegrowing.

Omnicolors pods suit as a fresh to salads to bring some taste. If one wants a variety that is durable towards aphids and mosaic then this is not like. I grow Omnicolor originally last year, but aphids caused mosaic to it and it was about to die and did not produce. I decided to save the plant, however, and overwinter it indoors and now the bush is thanking me with its grow and enourmous harvest.





maanantai 27. toukokuuta 2019

Purira ja Goats Weed / Purira and Goats Weed

Heippa kaikki! Tänä vuonna on minulla 5 lajiketta chileistä sisäkasvatuksessa ja  loput ulkokasvatuksessa. Erityisesti annuum-lajin kasvit ovat vallanneet myös sisätilat - ei kai tämä chilipää pääse eroon rakkaudestaan niihin punaisiin, tulisiin paprikoihin. Kummatkin näistä kasveista saavat 2x30W Nelson Garden ES E27 kasvatusvaloja ja kylpevät noin 30-35 C asteen mikroilmastossa saaden sen lisäksi luonnollista valoa ikkunasta. Lannoitteena olen käyttänyt Nelson Gardenin Chiliravinnetta.

Erityisesti tässä kirjoitelmassa esitän kahta minulle mieluista lajiketta, joista toinen on täysin uusi minulle nimittäin C. annuum 'Goats Weed' jonka laitoin itämään 16.2.2019 ja joka sai minut juuri äsken hymyilemään sillä sen latvusto on täynnä nuppuja (kuva 2).

Kuva 1: C. annuum 'Goats Weed'
Goat's Weed:ä muistuttaa jokseenkin ulkonäöltään Black Cobra:a mutta mitä ilmeisemmin kysymys ei ole vain saman lajikkeen eri kauppanimestä vaan olen lukenut myös että ne eroaisivat toisistaan vaikka ovatkin hyvin saman kaltaisia. Voi hyvin ollakin, itse en ole Black Cobra:a kasvattanut.

Kuva 2. C. annuum 'Goats Weed'
 Goats Weed on kaikin tavoin erikoinen annuum-lajike: se on ensinnäkin vähintään yhtä tiheästi karvainen kuin pubescensit ja saakin sen lehdet ja varren omaamaan jännän hopeisen sävyn johtuen karvoista. Lajikkeen podien tulisi kypsyä ensin vihreästä mustaksi ja siitä punaiseksi ja lajike on tunnettu viiltävästä tulisuudestaan sekä mausteisuudestaan.

C. annuum 'Purira' menehtyi viime vuonna mosaiikkiin ja päätinkin että tänä vuonna en ota sen kanssa minkäänlaisia riskejä ja kasvatan sen sisätiloissa sekä sadotan ainakin ensimmäisn sadon sisätiloissa. Puriran (Kuva 3) laitoin itämään 16.2.2019 ja nyt mennäänkin sitten nuppujen tuotto vaiheessa (Kuva 4) jo ja pian siis se avaa kukkansa ja siirtyy satomoodiin. Sen vieressä kasvaa C. annuum 'Barak' saaden täsmälleen samanlaista hoitoa ja lisävalaistusta kuin Purira tai Goats Weed .

Kuva 3. C. annuum 'Purira'
 Purira tulee Meksikosta ja sen pitäisi olla kohtuullisen tulinen annuum sekä lisäksi hyvässä valossa ja lämmössä tulisi sen podien käydä läpi melkoisen erikoiset värivaihdokset peruskeltaisesta-violettiin ja sitten punaiseen. Barak on minulla verrokkina, koska sen podeilla pitäisi ilmentyä hyvässä valossa jotakin samanlaista, mutta ainakaan viimeksi sitä sadotettuani en huomannut selllaista, mutta olikin keskellä joulua ja siis talvea. Barak:a on virheellisesti siemenpaketteina frutescensina, mitä se ei edusta vaan annuumia ja sen voi tarkastaa sen kukinnoistakin. Barakia on sanottu puriratypeksi, mikä kiinnostaa, että ollako vai eikö olla kauppanimike samalle vai onko kyseessä tosiaan type. En ole vieläkään tyytyväinen testituloksiini eli kasvattamaan uudelleen vain.

Kuva 4. C. annuum 'Purira'

-----------------

Hello All! This tear I have 5 different varieties of chiles at indoors growing and the rest at outdoors. Especially The annuum-species plants have taken over the indoors also - I guess that this chilihead never gets rid of his love to those red, pungent peppers.

Both of these plant get 2x30W Nelson Garden ES E27 plantlights and bath therefore in some 30-35 C degrees microclimate and getting in addition to that natural light from the window. As the fertilizer I have used Nelson Gardens Chilinutrient.

Especially on this essay I shall present two varieties that I like and of which one is totally new to me, namely the C. annuum 'Goats Weed' which I sow at 16.2.2019 and which made me just to smile since its top is full of buttons (kuva 2).
Goat's Weed reminds somewhat of Black Cobra by the appearance but it seems that this is not the same varietys different sale name but I have read that these two differ from each others eventhought they are much like. Might well be, I haven't grown Black Cobra myself.
Goats weed is all the way pretty special annuum-variety: it is, first of all, at least as thickly haired as are pubescenses and it makes its leaves and stem to have faschinating silvery hue due to the hairs. The varietys pods should mature from green to black to red and the variety is known of its ripping pungency and spicyness.

C. annuum 'Purira' died last year due to mosaic and I decided that this year I do not take any risks with it and I grow it indoors and also make it produce atleast to first harvest at indoors. I sow the Purira (Kuva 3) in 16.2.2019 and now we go at the button making stage (Kuva 4) and soon it will open its flowers and will transfer to harvest mode. By its side is growing C. annuum 'Barak' which gets exactly the same kind of care and additional lights as Purira or Goats Weed.
Purira comes from Mexico and its should be reasonably pungent annuum and should, in good light and heat, its pods go throught color changes from yellow-purple and then to red. Barak is here as a comparison since its should have the samekind of  color play as Purira in good light but atleast at the last time I did not notice that but nowonder - it was at the middle of christmas and hence middle of winter. Barak has been errornously labeled sometimes as frutescens in seed packets of which it does not represent but annuum and it can be cheched from the flowers. Barak has been said to be puriratype, which is interesting, that to be or not to be a salename for the same variety or is it just a type. I am not yet satisfied with my test results so to grow again.

maanantai 6. toukokuuta 2019

Omnicolor ja Blondy / Omnicolor and Blondy

Heippa! Viimeksi mainitsinkin C. baccatum 'Omnicolor':n ja C. baccatum 'Blondy':n. Erityisesti Blondy tuli tunnetuksi viime vuonna runsaalla sekä hyvän kokoisella sadotuksellaan. Ei varmasti olekkaan mikään ihme, varsinkaan baccatumeiden kasvattajille, että Blondy on aloittanut vuotuisen tuotantonsa.
Kuva 1. C. baccatum 'Blondy'
 Koska vuosi on ollut melko kylmä, ei minulla ole vielä chilejä ulkona, vaan kasvatan niitä toistaiseksi sisätiloissa. Tähän saattaa arvata että sadonkoko ei välttämättä ole optimaalinen verrattuna ulkotilojen auringonpaistetta sekä lievää tuulenvirettä nauttiviin chileihin. Niinpä vaikuttaisi sille että toistaiseksi kypsyvä sato ei ainakaan Blondyn suhteen ole niin muhkeaa kuin viimevuoden paahteessa, josta kuva alempana. Blondy on kylläkin hyvä sadottaja ja viimevuonnakin 100 kookkaan podin tienoilla mentiin yhdne pensaan kohdalla.
Kuva 2. C. baccatum 'Blondy' 2018.
C. baccatum 'Omnicolor' kärsi kirvoista ja niiden aiheuttamasta mosaiikkiviruksesta niin voimakkaasti viime vuonna että se ei tuottanut lainkaan satoa. Syksyn tullen tein kuitenkin päätöksen: Omnicolor saa jäädä talvehtimaan ja selviämään. Kirvahuolet hoisin lopulta Provado Care puikoilla ja kirvat kuolivat kaikista kotitalouden kasveista 2-3 päivään. Varoaika on 8 viikkoa ja vaikuttaa sille että vähintään 2-3 kertaa se aika ennättää mennä joten eiköhän nämä ole varsin syötävissä olevia - samoja tehoaineita käytetään ammattilaistuhotorjunta-aineissa kuin Provado Caressa. Tämä vuosi on Omnicolor:lle juhlaa: se viheriöi, on täynnä kukkia ja nuppuja sekä raakileita joten saan ensimmäisen kosketuksen tämän limetin tai sitruunan hajua antavaan kasvin hedelmiin viimein - sitruunan haju tulee hieroessa kukkia keinopölytyksen yhteydessä.

Kuva 3. C. baccatum 'Omnicolor'
Odotan siis innolla että mitä tästä kehutusta lajikkeesta nyt sitten tulee, sitruunan haju kukinnolta on taannut tähän saakka eräät kiintoisimmista podeista kantavimmista lajikkeista.

----------------------------


Hello! Last time I mentioned C. baccatum 'Omnicolor' and C. baccatum 'Blondy'. Especially Blondy became known last year due to its plenty and good sized harvest. It is surely not any wonder then, especially for the growers of baccatums, that Blondy began its annual production.

Because the year has been pretty cold, I have not yet taken any chiles outdoors, but grow them indoors currently. To this one might guess that the crop size is not necessarily as optimal when compared to outdoors plants that enjoy sunlight and light wind. So, it would seem, that for now riping harvest is not atleast for Blondy so large as last years sun bath, of which photo added. Blondy is a great producer and last year I got some 100 large pods from one bush.

C. baccatum 'Omnicolor' suffered due to aphids and their caused Mosaic-virus so largely that is did not produce at all last year. When autumn came I made an decisision: Omnicolor will overwinter and to survive.

The aphids problems I solve finally with Provado Care sticks and the aphids died from every household plants in 2-3 days. The caution time is 8 weeks and it seems that atleas 2-3 times that time goes so I guess that these are pretty edible - the same pesticides are used in professional pesticides as in Provado Care.

This year is a fest for Omnicolor: it is green, blossoming and full of raw pods so I can have my first touch to this plants fruits which releases scent of lime or citron when one rubs their flowers while pollinating them.

I am, thus, waiting that what is going to come form this most well speaken variety, the citron scent bearing blossoms have prooved to bear most enjoyable pods thus far.


7Pot, Turbo Pube ja De Cayenne / 7Pot, Turbo Pube and De Cayenne

Heippa taas. Tänä vuonna voisi sanoa, että minulla on varsin mielenkiintoinen chilivuosi menossa. Kesällä, 2.7.2020 valmistuin Filosofian Ma...